15.4.1999 Joensuu

(Rohkea jota ei voi enää käännyttää) hmm.. mitenkähän keikkaa voisi sanoin kuvailla. Olisikohan erinomaisenmahtavanupea riittävä kuvaamaan sitä mieletöntä tunnelmaa joka villitsi Karjala-talon n.21.10 Kun viimeinen "lämppäri räppäri" poistui lavalta (heh.. Apulannalta onnistuu kaikki punkista räppiin). Yleisö pakkautui lavan eteen ja kun ensimmäinen biisi pelkällä Apiksen kokoonpanolla alkoi, tunnelma nousi kevyesti kattoon ja ylikin. Minä näin ensimmäisen kerran Apulannan livenä, eikä varmasti ollut viimeinen kerta, en ole mikään himohyppijä mutta kun Mato alkoi soimaan oli minun pakko alkaa laulamaan mukana ja kättä ilmaan. Meteli oli tosin liian kova. Ehkä ei tuollaiseen 20m*30m koppiin roudata täyttä PA-kalustoa, mutta vaikka seuraavana aamuna ei kuullutkaan kunnolla, ei keikalle lähtö kaduttanut ollenkaan. Mutta kyllä siellä täytyi pettyäkki, olin rahallisesti täysin varautunut Lavuaarista levyn ostoon, mutta joku ilmoitti että levyt ovat kai loppuneet, eikä niitä missään näkynytkään. Muutamat onnelliset saivat sen levyn. VUI VIDDI!! Olis vaan sisäänmennessä pitänyt turvautua vanhaan kunnon kyynärpäätekniikkaan. keikan jälkeen yleisö oli vähintään yhtä lopussa kuin Apulannan pojatkin. Kerran he joutuivat palaamaan lavalle ja soittamaan vielä kaksi biisiä jotta yleisö sai täyden tyydytyksen. Ja eikun ilosaaressa uusiks!