12.6.1999 Helsinki

(Urania ) Keikan piti ennakkotietojen mukaan alkaa klo.22. Me, mä ja mun paras kaveri, saavuttiin paikalle puol kymmeneltä ja ostettiin liput joilla piti päästä ineen klo.22, mutta ylläri lipussa luki että keikka alkaa 22.30. No, siitä huolimatta menimme kymmentä vaille kymmenen kärkkymään sisään. No, siinä vaiheessa lipunrepiä ilmotti että jos viittitte venaa pari minuuttia, niin pääsette sisälle. Me venattiin, mutta kun yritettiin sisään sama lipunrepiä ilmottikin, että sori pääsette sisään vasta puolen tunnin päästä. Mun kaverin piti päästä vessaan, pistämään itteensä, kun sillä on sokeritauti, mutta siinä ei sitten auttanu muu kun lähtee käymään Pasilan asemalla vessassa. No, ei se mitään matkalla nähtiin tuttuja ja kyllähän raitisilma aina piristää. Tuttumme heitti meille siideri pullon joka me kitattiin puoliks. Lopulta päästiin sisään, repun tarkistuksen jälkeen, alko tungos. Alas permannolle menevät ihmiset meni yks kerrallaan helvetin kapeesta ovesta ja tarkastajia oli vaan pari.

Kun keikka lopulta alko mua oksetti. Siideri oli ollu lämmintä ja aivan älyttömän makeeta. Mä pogoilin ku viimestä päivää. Ympärillä olevat ihmiset katto meitä paheksuvasti, kun me HALUTTIIN PITÄÄ HAUSKAA!!! Mihin kaikki tosi fanit hävis? Mä osuin kyynerpäälläni pari kertaa edessäni seisoneen teinin päähän ja se meinas kuristaa mut katseellaan: Tais olla ekaa kertaa kattoo Apulantaa! Me riehuttiin henkemme edestä ja saatiinki Tuukan naamalle hymynkare, kun kaikki muut vaan seiso tyhmän näkösenä meijän ympärillä ja me riehuttiin. Jo puolivälissä keikkaa alko väsy painaa, ku pogoilu vei voimat. Sipellä oli jotain vaikeuksia rumpujen kanssa ja Tonin sanat unohtu, mutta tärkein oli fiilis. Me päästiin eturiviin kun teinit joita oltiin edessämme tönitty ja huudettu niiden korvaa häipy. Mä roikuin kaiteessa ja sai raastettua polveni mustelmille. Olo ei ollu erityisen hehkee, ku keikka oli ohi. Toivottiin pääsevämme asenteelliseen keskusteluun Apisten jätkien kanssa, mutta pian teinit oliki jo saartanu ne nimmarivaatimuksilla. Kun ei keskustelu heränny me pyydettiin prit nimmarit ja jäätiin Areenan lattialle makaamaan. 7.taivas- yhtyeen dj- hemmo soitti paskaa ja yritti lahjoo yleisöö levyillä. Me yritettiin myös saada osamme, mutta kaaduimmeki epätasaisella lattialla maahan ja jäimme ilman.

Apulantojen keikka oli hyvä. Tuukan hymy oli näkemisen arvonen, mutta jotain munaa tosta keikasta puuttu. Se ei ollut mitään verrattuna 10.4.-99 olleeseen Riihimäen keikkaan. Paha maku jäi suuhun, vaikka Tuukka ja Toni vaihtokin meidän kanssa jopa huimat kaksi sanaa.