25.2.2000 Turku

(se sama vanha kusipää (Osa 2)) Jayn kaa höpistiin kaikesta tyhjänpäiväisestä&tietty entisist gegeistä & hoilattiin jotai Yellow Submarinea. Huomasin et ne juomat mitä olin varannu keikan jälkeen nautittavaksi oli ulkona odotellessa oli umpijäässä yläkerrassa kuuluessa mitä ihmeellisempää musiikin alkua... Järkkäri tuli siihen että."Ajattelittiks' te oottaa tääl (siis sisäl aulas, sohval) yheksään asti?"
Jay:"No nii.."
Mä:"Ei mitää paikkoi hajoteta tai mitää."
Järkkäri laskee päänsä alas hieman pudistaen&kävelee raskain askelin pois. "Joo en mä sellast uskonutkaan..." Mä huikkaan viel perään "Sepä hyvä."

Seitsämän maissa, aivan kuin roudarit ilmoittivat, Sippi&Tontsa sitten astuvat sisään, tervehtivät kävellessään järkkäreitä ja kenties myös meitä muutamaa odottelijaa. (Oisko ollu 7 tai jotai). Meitsi herää viimein ku kylmää vettä niskaan kaadettuna ja huikkaa "Sipe!". Ystävällisen kärsivällisesti tämä pysähtyy hetkeksi portaissa ja kääntyy varoavsti kädet täynnä pussukoita&muuta sälää. Meikä tunkasee ne nuutuneet, puolikuolleet ja jo alunalkaen melko tökeröt, jokasuuntaan töröttävät, tiesmillä aineilla kasvatetut&käsitellyt siniset ruusut (tais olla jotai 10) Sipel ja tämä sovittaa ne melkoisen varattuun kätöseensä vaivaloisesti. Sitten hän sanoo varsin sipemäisellä, rauhoittavalla,½yllättyneellä äänellä "Kiitos." Katson tätä silmiin aidon hymyn levitessä melko tyytyväisille kasvoilleni ja tokaisen että kiitos itsellesi, ja jätän herran viimein rauhaan. Ja tietty unohdin koko foto-jutskan kokonaan...=0) Kuten aina unohdan ja silloin kun en niin kamra qc koko jutskan.Väliäkö tuolla, joku paprunpalahan se vain olisi.

Olisi pitänyt kiittään etusijasta musiikista, mieltä avartavista, oivaltavista musavideoista (etenkin Tuukkaa), keikoista, fanisälästä&mediaiskuista. Tai ylipäätänsä kaikesta. Ja Bad Taste-aihe jäi hieman hampaan koloon Kaistalta ku ei päässy läpi vastaamaan Sipen kommenttiin... ei sillä et se olis siitä mitään enää muistanu. Oh well, what the hell! Ei tule mietään ikimuistettavaa verbaalista ulosantia minulta. Vitut, minä mikään viisas ole! Ja olempa ujokin. Varmaan heitti Santapukki koko puskan heti kulmalla roskikseen. Aivitunvan sama. Jäi yx katkennu ruusu. Annoin sen Jayl ja se irrotti jokaisen terälehden kerrallaan paljastaen kukan sisimmän. Sen rumuuden. Eikä se paska ees tuoksunu. Tuollaisina hetkinä Jay käyttäytyy aivan kuin minäkin käyttäytyisin. Se ei lakkaa hämmästyttämästä ja järkyttämästä minua.

Sit tuli se lämppäribändi tosi tällee asenteella, niittinahkikset ja sillee... Jay alko räkättämään ihan täysillä ja äijät kääntyy kattomaan ku tyyppi nauraa ittesä hengiltä. Okay, olihan se ehkä hieman huvittava näky. "Ameeban on pakko olla kitaristi!" kuului Jayn suusta. Luonnollisesti. Sitte tuli järkkäri jossai vaiheessa taas. "Valitettavasti minun täytyy nyt pyytää teitä odottelemaan tuolla ulkopuolella." Anatomia tosin sai passinsa kanssa jäädä sisälle. *jee jee* Ja juttu jatkui samaan malliin ulkopuolella, suostuteltiin Jayn systra meidän narikkapupux ja etittiin Jayn hävittämään kybänkolikkoa. Ympärillemme oville kerääntyi tätä mustiinpukeutunutta porukkaa. He on niin erilaisia ku muut. He onkin anarkisteja...joo, vittuun vaan kaikki ja viinaa lärviin. Gsus. Anti-massaa ei ole. Kaikki teeskentelevät, haluavat olla erilaisia, tulla huomatuksi, löytää paikan jostain, pitää hauskaa....Olkoon.Tyhmä minun on tuollaisia alkaa selittämään. Eräillä Tampereelta tulleilla neitosilla oli sitten ennakkoliput, vaikka minulle monen kuukauden kyselyn tuloksena ilmoitettiin molemmista paikoista (Musanurkka&Kåren) lippukoneen olevan rikki ja vaikka se korjattua saataisiinkin ei ennakkoja enää tehtäisi. No hieman yli yhdeksän ja jonkinlaisen tapahtumajakson jälkeen pääsimme sisälle (jälleen=0). Meitsi ekana, mielestäni 9 tunnin odottelun seurauksena ansaitusti, ja piletti kouraan. Nro. 00001, hienompi mitä Donkkujen Tähti-piljetti. Logot, Levy-yhtiön&tämän sivuston mainokset reunassa ja kääntöpuolelta löytyy sponsorin logoa (mikä kai löytyy myös Tuukan basson takapuolesta, perseestä etten sanoisi)&kotisivustoa siitäkin...wwww.airwalk.com. Jopa yläovet ovat valmiiksi auki! I've died and gone to heaven. Narikkapupu vie vastuullisesti kamat ja liittyy seuraamme siihen tolppien rakokohtien läheisyyteen. Siinä sitten seisoskeltiin ja U2-kokoelma soi...In the name of love, Sunday bloody sunday, One, You're not the only one staring at the sun... Bono&kumppanit kantautuvat korviimme kyllästymiseen asti. Näin saadaan ihminen vihaamaan jotain musiikkia.

Melkoisen pitkältä tuntuvan ajanjakson (kaikki on suhteellista, mutta tällöin en ollut kellon orjuuttama,joten tarkempaa ajanmittaustulosta minulla ei ollut) lämppäribändi saapuu lavalle kuolattuamme jo Jayn kanssa kauniista sähkiksen luomuksesta joka oli silmiemme ulottuviin kiusaukseksi asetettu. Rumpali saa soittaa Sipen punaisilla Yamaha-rummuilla. Tätä minä en olekaan ennen nähnyt... Luonnollisesti ameebamainen otus on kitaristi. Tietty mä&Jay purskahdetiin herisevään nauruun ku nähtiin se...ja tätä kesti taukoamatta jtai pari piisulia! Ei voi mitää, siit tuli nii Tsimi Piäkallo mielee...ei varmaa pakol pitäs lämppäri-ameeba moisesta vertauksesta, mutta niin se ny vaa on. Eihä se nii teatraalinen&"lapsellinen" ollu, ei sama värine fleda jne., eikä Jimitys enää pidä noin löysiä housuja (ainakaan julkisesti), ehkä juuri siksi että jäbällä ei tunnestusti ole mitään alla.