26.5.2001 Kuopio

(minäsinähänmetehe) nO joo meidän piti lähteä tsiikailemmaa Apulantaa, eli noita Heinolan kasvatteja. Torilla oli kesäkauden avajaiset. Ja vitut tosiaan tuntui kesältä kun oli niin helvetin kylmä ilma. Tultiin jo kuudelta metsästämään nimmareita. Yks Maken tuttu järjestysmies sano että pojat lähtivät kahville. Käytiin kahtomassa Apulannan keikka-bussi. Se parta-Sami tai mikä lieneekään tais olla sisällä. Joku sen näkönen äijä siellä heilu. No kateltiin muitten bändien meininkiä. Joku kuopiolainenkin porukka siellä oli. Jossain kahdeksan aikoihin sitten se tuttu järjestysmies sano että Sipe oli nähty torilla. Heti lähettiin ehtimään. Etsittiin ja huomattiin torin laidalla äijä jolla oli aika pehko päässä. No Sipehän se siellä. Mentiin vaan kysymään nimmaria. Siinä oltiin me ja muutama eukko. Pyysin nimmarin uuteen levyyn ja paperille. Mukavin tyyppi Apulannasta. Tuukka ja Toni olivat vähän yrmyjä, mutta sehän kuuluu tuohon keikkatouhuun ettei esitetä mitään tekopirteitä mannekiineja. Joo, seurattiin Santapukkia keikkabussille. Ja justhan Toni ja Tuukka kerkesivät hypätä linjuriin. No siihen alkoi porukkaa tulla kun tietysti huomasivat Apulannan poitsit. Tunkuhan siihen tuli. Mutta hähhähhää oltiin bussin oven vieressä pienen puuaidan takana. Make sano Sipelle ku se oli hyppäämässä bussiin: " Sano sille Tonille ja Tuukalle että tulevat jakaa nimmareita!" "Nyt!" "Heti!". Rumpalia hymyilytti noin innokas fani. Tuukka ja Toni lopulta jakoivat nimmarit ja puhelivat porukan kanssa. Jee. Tuukan ja Sipen nimmareita kaipasin eniten, koska Tonin autographi mulla oli jo, musiikkikeskuksen keikalta saatu. Itse keikka meni mielestäni paremmin, tai ainakin meininki oli mahtavampi ku sillä talvella olleella. Porukkaa oli enemmän ja se että koko homma sattui olemaan ilmainen, paransi tunnelmaa. Ku Apulanta vihdoinkin neljän(?) tunnin odotuksen jälkeen soitti, en katunut kylmällä torilla odottelua yhtään. Kun kolme tuhatta ihmistä hyppi ja pogoili, tuntui että tori tippuisi alapuolella olevaan parkkihalliin. Tuli hetken paniikki mutta muistin että pudotusta olisi vain parisen metriä. Paras biisi oli ehkä " ...Silti onnellinen." Joku äijä tuli ennen "Piiskaa" sanomaan Tonille että olisi enää yksi biisi aikaa. En tiedä miks? Lava-esiintyminen oli aika hienon näköistä. Se apu-kitaristi viskas semmosen viulunvingutus-kepin melkein meitin päähän. Joku känniläinen heitti takaisin kaljapullolla. Se vieri jonnekkin Sipen luo. Keikan loputtua, nimmareiden metsästäjiä oli lisää. Nähtiin ku Tuukka hyppäs vaivihkaa lavan takaa ja katos yöhön. Toni jakoi nimmareita. Sano makelle: " En mä voi sun käteen kirjoittaa nimmaria ku tän tussin mömmöt imeytyy sun vereen ja saat viellä myrkytyksen!" Ei jaksettu jäädä odottamaan Apulannan lähtöä. Kai ne oli yötä kuopiossa. Oisin voinu vaihtaa yheltä tytöltä Tonin plektran nimmariin. En raaskinut luopua siitä. Olishan sille plekralle ollu oikeasti käyttöä. Tai olisko silläkään raaskinut soittaa. Jäi hyvät muistot keikasta. Kyllä oli Apulanta voimissaan. Mutt kyllä se Backstreet Boys on hyvä porukka. AINAKIN MAAILMAN HUONOIN BÄNDI KISASSA! bUAHAhaa. Meikä diggas. Jonku kuukauden päästä oli Savon Sanomissa iso juttu: "Apulanta soitti ja tori tärisi." Kuopion torin kestävyyttä aletaan tutkia."