27.5.2001 Helsinki

(Menninkäinen) Olin pari päivää aiemmin lukaissut Soundista, että Kaisaniemen Puistos olis viikonloppuna Maailma Kylässä- tapahtuma ja vapaa pääsy. Meinaan pudota tuolilta kun huomaan yllättäen, että yhtenä esiintyjänä on vanha keikkasuosikkini Apulanta. Päätän siis lähteä katsastamaan keikan, muistellen edelleen, miten hyvä fiilis mulla oli edellisenä kesänä, kun Apis esiintyi Helsinkin Kaupungin synttäritapahtumassa Hietsun torilla. Noh, saavun paikalle joskus puoli kuuden aikoihin. Porukkaa ei oo paljoa vielä, joten maleksin ympäri konserttialuetta. Pikkuhiljaa kentälle alkaa lappaa porukkaa ja suurin osa on yllättäen just näitä tyypillisiä murkkuikäisiä teinejä, mutta en anna sen häiritä. Jännitys tiivistyy. Aaltosen Sami kuuluttaa lopulta bändin lavalle ja Sipe, Toni ja Tuukka, sekä neljäs hemmo, jonka nimi myöhemmin paljastuu Parta-Samiksi saapuvat estradille kirkuvien fanien aiheuttaman mahtavan metelin saattelemana. Ensimmäisenä kajahtaa ilmoille "Reunalla" biisi. Aluksi olen aivan ekstaasissa, mutta sitten yhtäkkiä havahdun: Mitä helvettiä, soundit ovat aivan liian hiljaisella, eikä Tonin laulukaan aluksi kuulu kovin hyvin. Koetan silti pysyä fiiliksessä, ja seuraava "ei yhtään todistajaa"-kappale koliseekin vielä mukavasti. Sitten fiilis yllättäen latistuu. Johtuuko sitten siitä, että Apis soittaa uusia, mulle vielä tuntemattomia biisejä, vai siitä että soundit ovat liian hiljaisella, mutta en millään tahdo päästä fiilikseen kiinni. Katselen hieman pettyneen oloisena lavalla soittavaa bändiä, joka kyllä yrittää kaikkensa, mutta ei oikein vakuuta. Sitten soi "Odotus", yksi ehdottomista suosikeistani ja hetken aikaa fiilis on taas korkealla. Loppua kohti alkaa toki parantua, kun seuraa hittiputki "Mato", "Viivakoodit","Silti Onnellinen", "0010" sekä Encorena "Anna Mulle Piiskaa", joka saa viimein koko kentän aivan sekaisin. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka muutamia huippukohtia olikin niin tämä jäi kyllä vaisuimmaksi Apis-keikakseni tähän mennessä. Oon nähny Apiksen aikaisemmin 1996 ankkarokissa, 1997 Ankkarokissa ja Kaivarissa, sekä 2000 Hietalahden torilla ja niissä kaikissa oli enemmän fiilistä kuin tässä keikassa oli. No, ei kukaan artisti voi räjäyttää pankkia joka kerta,vaisuja keikkoja tulee välillä kaikille. Tsemppiä kundeille silti, tavataan taas Ankkarokissa.