meiju, 2002-12-18 Helsinki, Gloria

Viimeistä vietiin. Toisaalta oli helpottavaa että tämä kaikki hulluus olisi ohi, toisaalta olis sitä voinut vielä toisetkin 10 keikkaa humputtaa. Meinasin menettää mielenterveyden näiden lippujen takia. Olin ensimmäisiä kelle näitä jaettiin, ja sitä odotellessa meinasi hulluus iskeä. Piti perustella miksi juuri SINÄ haluat JUURI Apulannan keikalle. Mä menetin toivon jo sillon kun joku "mä oon aina halunnut Apulannan keikalle, mutta mulla ei koskaan ole rahaa" voitti 2 lippua. Mä luulin ettei me ikinä saada niitä riivatun lippuja. No myöhemmin tietty tuli huomattua että ne jako niitä tosi löyhäkätisesti. Varmaan kaikki halukkaat pääsi. Täytyy kyllä vähän antaa puukkoo tolle Suomipopin systeemille. Jos kilpailu järjestetään, pitäisi sen olla rehellinen kilpailu, eikä millään nuoleskelulla saisi pärjätä. MUR.

Mentiin Suomipopin T-paidat kourassa Tuukan kulmaan. Ne paidat olis pitänyt kuulemma laittaa jopa päälle, mutta ei millään viittiny kun se oli polviin asti pitkä. Kuumuus joratessa on kuitenkin yli sallitun rajan, ja että olis vielä pitänyt lisää laittaa vaatetta?

Illan hävetyksen kohokohta oli se, kun meijän eteen tuli lauma n. 8-vuotiaita ihailijoita. Herttasia "pikkuihmisiä". Ne oli melkein samanpitusia ku me! Suunnilleen 15 vuoden ikäerolla! On se aina tiedetty ettei tässä missään mallinmitoissa olla, mutta hitto! mäki oisin halunnu syntyä 90-luvulla, jos sais olla noin pitkä..

Keikan alkaessa sitten unohtu kaikki tällaset "ylipitkät 8- vuotiaat", ja sai keskittyä täysii esiintymiseen ja musiikkiin. Viimeistä kertaa ainakin puoleen vuoteen. Täysii piti jorata, ja koko keikka. Pakko kyllä mainita, että Tonilla oli mun mielestä soiton alkumetreillä hieman häntä maassa. Tosin loppua kohti tuli taas se tuttu innostuminen. Ja spesiaalia rupes pukkaamaan. Biisilista oli samaa sarjaa kuin aiemminkin rundilla, vaikkei tää keikka varsinaisesti kuulunut kiertueeseen. Huippuu oli jorata. Lopuntunnelmissa kuin viimeistä päivää. Onttosydän sai vähän surulliseksi tällä kertaa. HippoFaaraoValas. Tuukan hymy. Orgastisempaa ei juuri voisi olla. Himpun verran Ilonaa, pätkä Paskaa Meininkiä. Enter Sandmania soitettiin vähän. Välillä tuntu siltä että Toni ois voinu soittaa siellä vaikka mitä sellasessa "leirinuotiohengessä". "Jönssin vitsinurkka" lähti vähän räpylästä. Sami teki nimittäin kylmät Tonille ja häipy lavalta sillä hetkellä kun vitsiä olis pitänyt kertoa. No rankku laukes sitten Sipelle. Sami saapu takasin lavalle, ja piti pienen show:n Tonin kanssa. Tietokilpailu jonka palkintona oli tyhjä edamjuustopaketti. Tonin jutut, jestas. "Jos tää olis normaali jurrikeikka, te huutaisitte että vittu kaljupää turpa kiinni ja soita se piiskaa." Tässä yhteydessä tuli muutamia joululaulujakin. Piiskan viimemetreillä Toni häipy yhtäkkiä lavan taakse. Sano Sipelle käyvänsä ylhäällä, soita vaikka jotain sillä aikaa. Ja Sipehän soitti. Sipen soolot on aina tervetullutta herkkua. Toni tuli takaisin kamerapuhelimensa kanssa, ja halusi kovasti ottaa yleisöstä kuvan, koska viimeistä vietiin. Kaikki pikkuihmiset jotka kykenivät, rynni Tonin eteen.

Kaikista väsynein läppä oli kyllä Suomipopin juontajilla. Ennen encorea ne tuli huudattamaan porukkaa, ja ketään ei tietenkään voinut vähempää kiinnostaa niiden naamat, kaikki halus vaan sen encoren tapahtuvan. "Huutakaa vaikka niin kauan että Apulanta tulee lavalle".. Aika huonoa hypetystä.. Eiköhän se huutaminen olis tullu ilman tota kommenttiakin..

Jos multa kysytään, Päivästä toiseen meni niin hyvin Kokemäellä, että sen vois hyvin ottaa settiin. Oikein sydämestä ottaa kun ajatteleekin. Mutta ehkä se oli sen hetken juttu. Joka keikalla todellakin oli omat hienot hetkensä. Voi lämmöllä muistella kesään asti.

- meiju -