19.4.2002 Turku

(Ninni)

Aah, pitkään odotettu keikka. Tulimme kaverin kanssa Turkuseen neljän junalla Helsingistä ja jäimme Kupittaalla pois, kun serkulle olisi määrä sitten jäädä yöksi. Kävimme heittämässä tavarat sinne ja emme turhaan kiirehtineet, koska kookemuksesta tiesimme, että eturiviin (tai ainakin tokariviin) pääsee, vaikka ovet olisikin avattu.

No sitten saavuimme Kårenille ja se oli pienempi paikka, kun olin aluksi kuvitellut. Jonoa oli jo nimeksi kertynyt ja siinä sitten jonottelimme sisään ja vilkuilimme ympärillemme; ei ollut yhtään tuttua ilmaantunut paikalle. Näin niinkuin by the way; siellä oli törkeimmät järkkärit, mitä olin ikinä kohdannut.

Lämppäri oli huono. Musiikki tuli lujaa, mutta edes se ei pelastanut bändiä. Kyllähän siellä jotain meininkiä oli, mutta me päädyimme sitten seisoskelemaan portaiden päähän. No nähtiinhän me siinä Tonia, Sipeä, Tuukkaa ja Parta- Samia. Lopuksi sitten mentiin salin puolelle venailemaan, että keikka alkaisi. Istuttiin sitten alas ja muutamat muut siinä mukana, kun Odotus oli kova. Jonkinnäköistä laulunluritusta siinä viriteltiin ja välillä jengi hurrasi ja me tietenkin pompattiin pystyyn, mutta ne paljastuikin aina vääriksi hälytyksiksi. Sitten lopulta saapui se Apulantakin sieltä sinne lavalle.

Kun biisilistan sain itselleni, niin voinkin tässä listata ne biisit listan mukaan:

Reunalla
Käännä se pois
Terä
--------------
Muistijäljet
001
Todistajat
--------------
Odotus
003
Mitä Vaan
--------------
Hallaa
Viivakoodi
Tex-Mex
--------------
Kadut
Amerikka
Tuhka ja Veri
--------------
Ruhtinaat
0010
Silmä
--------------

Ja sitten ensimmäisen encoren aikana ne veti Madon ja Silti onnellisen ja toisen sitten Piiskaan.

Keikan jälkeen näytin siltä, kun olisin käynyt järvessä uimassa vaatteet päällä. Mitä Vaan aikanakin kävimme nopeasti alakerrassa hakemassa vettä ja pogottiin sitten siellä alhaallakin. Keikan loputtua, kun suurin osa oli häipynyt, niin tungettiin siihen eturiviin metsästämään rumpupalikoita ja biisilistoja ja sain yhden molempaakin, mutta palikan luovutin kaverilleni, koska tämä oli roikkunut Nosturissa samanlaisessa kiinni ainakin puoli tuntia ja loppujen lopuksi oli joku korsto korjannut sen talteen. Ja tulihan se Tonikin vielä siihen hikisenä kättelemään meitä muita hikisiä siihen lavan eteen.

Seuraava keikka sitten yli kuukauden päästä meille. Sitä odotellessa lämpöä ja rakkautta kaikille!