Saasta
Aukaise ketjut joista roikun tulen yllä
Kytke pois laite, joka veren liikuttaa
Kosketus valheelta haisee
Sanoissa märkivät paiseet

Tietämme johtaa tuhannet lyhdyt harhaan
Jokainen tietää tilaisuus tekee varkaan
Voi armahduksen kai ostaa
Syyllisyys ei kuole koskaan

Ei saastaa pestä voi
Ei saastaa pestä, ei saastaa pestä pois
Ei saastaa pestä voi
Ei koskaan pestä, ei saastaa pestä pois

Sun täytyi tietää miten käy väärän vieraan
Ei kierot nuolet voi koskaan lentää suoraan
Puhtauden hinta on liikaa
Muistojen valta on liikaa

Ei saastaa pestä voi
Ei saastaa pestä, ei saastaa pestä pois
Ei saastaa pestä voi
Ei koskaan pestä, ei saastaa pestä pois
Hidas-demo
Kultaiset hunnut peittää
Sisäänsä meidät syvempään
Niin jäimme vangeiksi
Likaiseen kauneuteen
Kun makeimman viinin antaa
Meidät juovuttaa uudestaan
Löydämmekö unten alta kadonneen tien?

Missä taivas on?
Missä jumala on, kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?

Riivaajat ohjaa meitä
Päin suloisimpia esteitä
Joihin ei ollenkaan tee tuskaa jäädä kii

Pimeät tunnit näyttää
Totuuden hetket pidempään
Itsekö me itsemme näin kirottiin

Missä taivas on?
Missä jumala on, kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?

Kun makeimman viinin antaa
Meidät taas juovuttaa
Niin me löydämme taas uuden tien

Missä taivas on?
Missä jumala on, kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?
Kiertolainen
Pitkäksi matka on käynyt
Päivä jo saa laskemaan
Kuljettaa vaan silti tie nyt
Jolle mies lähti kulkemaan
Vaikka pitkä on matka ja kuoppainen tie
Ei väisty mies milloinkaan
Mies - kiertolainen luonteeltaan

Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen

Vanha ystävä tuo keskiviiva
Silmissä vain vilisee
Mä hoidan kyllä tän duunin
Vaik' rahat herrain kirstuun kilisee
Oon myös niin kuin kuu, joka yksin kulkee
Ja painuu taas metsän taa
Mies ja kuu kiertolaisia luonteeltaan

Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen

Vaikka pitkä on matka ja mutkainen tie
Ei väisty mies milloinkaan
Mies kiertolainen luonteeltaan

Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen