Kirjoittaja Pop Suuvesi » Perjantai 28.9.2012, 22:03:42
Z-Blixtpatrull och samma på keikka
Uutisissa luvataan hirmumyrskyä ja myräkkää niin, eiköhän juuri tällöin saavu hätähuuto rakkailta ystäviltämme ruåtsinmaalta. On nimittäin ilmeisen selvää että kansallinen hätätila on päällänsä ja tätä lievittämään on kutsuttu apuvoimiksi Heinolan poijjaat sekä Tampereen rokut. Lisäksi taustajoukoiksi liittyy myös Z-salamapartion kansainvälisen toiminnan erikoinen joukkio.
Matka vetten yli alkaa hyvissä ajoin, ehkä jopa edeltävänä päivänä. Virkeät ja viriilit agenttimme viettävät railakkaita kuuskymppisjuhlia ruåtsalaisten seurassa, joten voiko ihanammin enää torstai iltaa ja yötä enää viettääkään. Etenkin, kun aamuyön tunteina löytyvä majapaikka on juuri naamioitumisen taitureille enemmän kuin sopiva.
Rentojen laineiden liplatellessa saavumme satamaan ja sieltä paikallinen kuljettajamme vie meidät kohti kiehtovaa ja kultturellia stokkolmia. Rapean syyssateen siivittäminä tutustumme maisemaan ja mahdollisuuksiin ja havaitsemme, että saamamme avustuspyyntö ei suinkaan ollut aiheeton. Tästä syystä valmistautumiseen vaaditaan jopa saunan etsiminen ruottinmaalta. Eikä nyt pärjätä millään aftonbladet-saunalla vaan ihan oikeat löylyt on saatava.
Eipä aikaakaan kuin harjaantunut kansainvälinen joukkiomme saa selville saunan sijainnin ja löylyn lauteilla voimat alkavat olemaan huipussaan. Eikä tämä tapahdu yhtään liian aikaisin, sillä keikka on pian valmis alkamaan.
Hipsis-köpsis, vaatteet päälle ja matka kohti mystistä keikkapaikkaa alkaa. Reitti olikin lopulta todella yksinkertainen. Ei tarvinut kuin kavuta paria mäkeä mennä muutamia rappusia, jokunen oikea-vasen yhdistelmä sekä ilmeisesti jotain tien ylityksiä niin heti alkoi jo mestat lähestymään. Vihdoin keikkapaikalle saapumisen jälkeen selvisi vielä että keikka soitettaisiin ylimystön toiveesta ties kuinka monennessa kerroksessa, joten rappusia piisasi ainakin omiin tarpeisiin, jollei sitten sattunut mahtumaan hissiin.
Ennen kumpaakaan keikkaa ehdimme hieman tutustua paikalle saapuneisiin yleisöksi kutsuttuihin yksilöihin. Kävi melko pian selväksi että selvällä suomella ja savolla selviäisi melko pitkälle. Kaikilla tiedusteluyksikkömme tapaamilla henkilöillä oli pienempi tai välillä hieman suurempikin yhteys rakkaaseen Suomen maahan. Kuka oli siellä asunut ja kenellä taas oli suunnitelmissa päätyä sinne asustelemaan. Väki oli joka tapauksessa erittäin mukavaa ja keskustelu soljui sujuvasti.
Olo oli kuin ulkomailla konsanaan, kun ei raha tiskillä kelvannut. Jouduimmekin hieman suunnitelmista poiketen poikkeamaan pimeillä kaduilla vaihtelemassa paikallista valuuttaa taskuihin, kun tämä osuus oli jotenkin päässyt unohtumaan.
Keikka paikalla White Flamen äijät vetivät kovalla meiningillä ja heistä selkeästi näkyi että heillä oli homma hyvin hallussa. Rokkitähtiä kaikki tyyni ja ison maailman elkeet sopivat touhuun oikein mallikkaasti. Eturivissä ei tunkua ollut, mutta ketkä tanssilattialla olivat osasivat kyllä pitää hauskaa ja ottaa ilon irti perjantai-illan meisingeistä.
Sitten olikin vuoro Apulannan tai kuten paikalliset heitä kutsuivat - Apulannan - aloittaa soitantonsa. Väki olikin valunut huomattavasti enemmän tanssilattialle ja lähemmäs lavaa. Mutta mistää tungoksesta ei ollut tietoakaan. Vaikka keikka olikin slutsåld (tyvärr!) niin ilmeisesti tilan poistumisrajoitteiden vuoksi ihan sylikkäin ei jouduttu olemaan.
Tarjonta oli hyvin pitkälti odotetun kaltaista. Agenttimme jäivät kaipailemaan aggressiota, joka olisi ollut oikein hyvä esitellä myös rakkaille naapureillemma. Mutta uutta materiaalia tuli kuitenkin ainakin Zombeja!-tsipaleen muodossa. Yllättämättömämpiä (ei suinkaan huonoja) valintoja keikkasetissä olivat ehkä Ett Orm (vaikka välissä soikin Mato), Mitä Kuuluu, Hiekka, Armo, Pahempia toistaan ja Anna mulle piiskaa. Positiivisempaa yllätys osastoa edustivat ehkä Pissaa ja paskaa (vaikka teemaristeilevä agenttijoukkiomme osasi tämän ennakoidakin), Ilona?, Systemet pissar. Pudota, Koneeseen kadonnut ja etenkin Käännä se pois. Mukavasti soljuivat myös Silti onnellisen... , jumalan sekä Teit meistä kauniin kappaleen soinnut. Eli ei missään mielessä pettymystä tuottanut tämäkään keikaus.
Ruotsin villin yöelämän jälkeen pienen yöpalan ja köykäisen reippailun jälkeen saavuimme majapaikallemme, jossa pystyimme painamaan pään tyytyväisenä tyynykäiseen. Aamulla herätessämme virkeinä kuin peipposet pystyimmekin vielä ihailemaan Tukholman nähtävyyksiä ja suuntaamaan laivaan. Edessä oli vielä Elastinen - Iso H... eiku... Stockholm - Helsinki!